Kaukolämmöstä se kaikki alkoi ja sitten lähti lapasesta!
Paritalomme päätti liittyä kaupungin kaukolämpöverkkoon keväällä, sillä 60-luvun talon alkuperäisen öljysäiliön pelättiin vuotavan asfalttipihan alla ja aikakauden ah niin runsaat varastotilat pursusivat tavaraa. Helppo nakki luulimme!
Totuus valkeni vaiheittain.
1. Ensiksi lähti kuusi putken tieltä.
Tietäähän sen, että kun kaadetaan niin kaadetaan kunnolla. Siinä lähti toinenkin, vielä yksi sebramänty ja pari pihlajaa. Totuus valkeni ja niin valkeni pieni tonttimmekin kertaheitolla.
2. Normijuttu - luultiin
Kaupungin lämpölaitoksen miehet voihkivat pannuhuoneessa vanhan, useaan kertaan muutetun putkiviidakon keskellä: "Ei olekaan mikään normi juttu". Avaimet käteen -tarjous tippui kuin tippuikin postiluukusta. Jälleen tuntui paremmalta - ainakin liittymisen kustannukset olisivat tiedossa.
3. Putki kalliolla
Kaupungin kaivurit, maansiirtoautot, lapiot ja miehet huhkivat parisen viikkoa pihalla - ja putkihan se siihen pullahti. Mutta mihin kohtaan! Ei ainakaan alkuperäisten suunnitelmien mukaiseen paikkaan. Kallio kun ei muuksi muutu vaikka kuinka uskotellaan!
Olimme kertoneet (niin kuin ei muuten näkyisi) että suunnitellun putken kohdalla kasvaa ihan oikea peruskallio, johon voipi olla melko vaikea pujottaa putken putkea ilman että turvaudutaan räjähdealan ammattilaisiin. No, se ei vienyt uskoa uutterilta kaupungin miehiltä. Siinä sitten todettiin kun kaikki putken liitossaumat oli hitsattu, että putki kulkee puolisen metriä kallion päällä ja tarttis tehdä jotain!
Kompromissina suostuimme, että kaupunki rakentaa muurin putken suojaksi, jonka yläpuolelle jää alue istutuksia varten. Tässä kohdin lähdimme lomalle ja annoimme vapaat kädet.
4. Lähti lapasesta
Liekö syytä kolmen viikon toimettomuudella purjeveneessä, että lomalta tullessamme lähti lapasesta ja lujaa.
Muuri näytti hienolta mutta erilliseltä muusta pihasta.
Vanha nurmikko ei ollut enää nurmikko, rinteet ja tontin viereinen metsä oli nokkosten peitossa ja säästetty sebramäntykin tukki talon kulmaa.
Puutarhasuunnittelijan käyntiä odotimme lupauksista huolimatta turhaan.
Miehellä oli viikko lomaa jäljellä. Tiesin, että jos nyt en tarttuisi toimee, voisi pihasuunnitelmat haudat seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Käärimme hihat ja päätimme sitten muokata pihan kokonaan: uusi siirtonurmikko, istutukset muurin päälle, metsäpohjan muokkaus kasvillisuudella inhimillisemmän näköiseksi, uusi pyöräkatos, säleikkö rappusten viereen, uudet luonnokivirappuset talon kulmalle, salaojitus muurin eteen, pihavalojen siirto, sebramännyn kaato ja juurikon kaivuu nurmikon tieltä käsipelin, luonnonkivien haku ja sommittelu.
Niin, että helppo nakki tuo kaukolämpö avaimetkäteen sopimuksella!
