Hattuja

Vanhempi nainen käveli vastaa sunnuntaina: vaaleanharmaat housut (ohut, laskeutuva kangas - varmaankin villaa), musta 3/4-pituinen viitta (sunnuntai oli tuulinen ja harmaa päivä) ja musta kevyt lierihattu, jossa oli juuri oikeankokoinen musta kukkakoriste. Kokonaisuus oli nuorekas, tyylikäs, tasapainoinen - täydellinen. Viitan pituus ja keveys olivat asun juju, jonka ansiosta tätimäisyydestä ei ollut tietoakaan. Tämä lady kantoi vaatteensa itsevarmasti ja tiesi, mikä hänelle sopii. Juuri noin haluaisin itsekin vanheta - tai paremminkin: pysyä nuorena.

Edellisviikon maanantain aamu-TV:ssä vieraili modisti erilaisten hattujen kanssa kertomassa päähinetrendeistä ja -etiketeistä. Hatutu ovat kuulemma olleet muodissa jo pitkään. Tällä hetkellä niitä hankitaan Ascotiin (kyllä, sinne mennään Suomestakin), häihin (kutsuissa saattaa olla jopa maininta hattupukeutumisesta) ja moneen muuhun tilaisuuteen. Lauantain kuninkaallisissa häissä ei hattuja nähty, koska kyseessä oli ruotsalaisen tavan mukaan iltatilaisuus. Tiarat ja diadeemit saivat kimaltaa. Modistia se vähän harmitti, sillä tällaisten tilaisuuksien pukeutumisesta saa hyviä ideoita. Muisteli muutaman vuoden takaisia Espanjan kuninkaallisten häitä kaiholla...

Kokeilen aina tilaisuuden tullen hattuja, ja voisin olla hattuihminen. Minulle sopivat 20-luvun Mary Pickford -tyyliset kellomaiset hatut, mutta myös leveälieriset kesäihanuudet. Yhtään talvista hattua minulla ei ole, mutta muutama olkinen: viimeisin hankintani on pinkin ja sitruunan värinen Holly-hattu, joka oli pakko ostaa samanvärisen kotelomekon asusteeksi - käytännöllisin puolestaan Lontoosta vuosia sitten löytämäni kokoonkäärittävä lierihattu!

TV:ssä vieraillut modisti neuvoi hattunoviiseja tulemaan katsomaan ja keskustelemaan kaikessa rauhassa liikkeeseen. Juhlavaate tai pukukangas - ja ehkää kutsukorttikin - kannattaa ottaa mukaan, jotta oikeanvvärinen, -tyylinen ja -mallinen hattu tai hiuskoriste voidaan valita. Parempi luottaa tässäkin asiantuntija-apuun, jos ei ole varma. Olen nähnyt häissä huopahatu kesäisen mekon  parina - no, olihan se sävy sävyyn, mutta...

Kesäisin kiertelen antiikkimarkkinoita ja ihailen vanhoja hattuneuloja. Niitä en - vielä ainakaan - kerää. Kauniita koruja nekin. Hatun voi muutenkin tilanteeseen sopivasti itse koristella ja  uudistaa - uusilla tai vanhoilla koruilla, huiveilla, nauhoilla. Tai vaikka kukkakranssilla.

-nikki

Työl ki ellää mut kaupal rikastuu...

Varma kesän merkki Salossa on iltatorien käynnistyminen ja ihmisten kokoontuminen hyväntuulisina torikahvioihin. Ympyräparkin myyntipaikat täyttyvät kilpaa jonottavista pienistä myyjistä,lelut, kortit ja vaatteet vaihtavat vinhaa vauhtia omistajaa ja lasten kukkaroihin kertyy mukavasti pientä kesälomarahaa.

Torilta olen ostanut myös vanhoja täydennyksiä Iittalan jälkiruokakulhoihin, tuo Ultima Thule kun näyttää jälleen ajankohtaiselta. Tätini kupit saivat hyvän täydennyksen toisen turhiksi jääneistä kuppipareista. Joskohan löytyisi vielä samaan sarjaan tarjoilulautanen?

P.S: Yllätys, yllätys, kuva on viime kesältä. Kaapit ja nurkat on vielä siivoomatta ja myyntikelpoinen tavara odottaa ottajaansa. Josko ehtisi kuitenkin vielä! Monta Bionicleä odottaa innokasta ostajaa... muumimuki uutta nautiskelijaa!

Pellavaa ja puolijalokiviä

Helteisen päivän lupaus aamun auringonpaisteessa, vaikka yön viileys vielä tuntuu iholla aamulehteä hakiessa. Pellavamekko ja paljaat varpaat - valmiina vastaanottamaan päivän lämpö jahehku. Alkukesän heleät värit innostavat valitsemaan pinkkiä, turkoosia, limenvihreää - tai valkoista päivetystä (tuskin vielä havaittavaa) korostamaan: valkoinen mekko ja raikkaanvärinen neule (ilmastoinnin kylmyyttä vastaan) työasuksi. Kai capritkin sopisivat, mutta jotenkin helle vain vaatii mekkopukeutumista: puuvillaa, pellavaa, ruusuja, leveitä helmoja, lyhyitä helmoja, kotelomekkoja, raitoja,... ja isoja aurinkolaseja, olkihattuja, sandaaleja, auringossa kimaltaviia riipuksia, viileänä rannetta kiertäviä kivistä pujoteltuja koruja.

Kerään pellavamekkoja: joka kesä joku kiva, uudenmallinen, uudenvärinen, ajanton, jossa on joku juju. Helppoja valintoja kesäisiinn päiviin ja iltoihin, juhliin koreammaksi asustettuna, matkoille. Parin vuoden takainen suosikkini on Marimekon turkoosi, jossa on sitruunankeltaisia ja limenvärisiä kuvioita - välimerellistä.

Tänä keväänä löysin hyvissä ajoin pellavanharmaan, empirelinjaisen mekon, jonka pääntien juttu on rypytetty reunakaitale. Ja sen mekon pariksi hankin akaattisydämen. Kirkkaista lasihelmistä tehty helminauha kaksinkerroin kaulaan - täydellinen yhdistelmä! Sen puin tänäänkin päälleni hellepäivän odotuksessa.

-Nikki

Elvis

Jälleen pitkä hiljaiselo blogissa. Ehkä tuo talven pitkä selkä hyydytti...
Jälleen Fashion Stock Sales - tällä kertaa Tampereella Finlaysonin historiaa havisevissa rakennuksissa, upeasti saneeratuissa tiloissa.
Paikalla oli kymmeniä kotimaisia, pienempiä ja hieman jo suurempiakin yrityksiä ja yrittäjiä. Yksilöllistä muotoilua ja löytöjä piristämään arkea. Itselle ja ystäville!

Nämä myyntitapahtumat ja niihin osallistuminen ovat vaarallisia! Matkaani tarttui huippuedullisesti Lumin Supermarket laukku ja näppärä, pieni kukkaro kauniista mustanruskeasta nahasta. Kassi ei voi kai koskaan olla liian suuri?
Heppahöperön kummityttöni nimipäivälahjaksi löysin ihastuttavan Titi Madamin heppakaulakorun sekä hellyttävän Laikan pinkin Elvis -villakoira pussin.

Jälleen tapasin ihania asiakkaita. Amoyn kevään kepeän raidallinen huivi oli suosittu ja se kuvattiin myös Aamulehden muotisivulle - tosin puettuna modernin, uskaliaan miehen kaulaan yhdessä Alexander McQueenin pusakan kanssa. Miksei! (lisää Alexanderia tästä)
Myös Amoyn kevään uudet solkivyöt sekä Summer Boho sarjan keraamiset kaulakorut innostivat asiakkaani jälleen ostoksille! Kiitos kaikille.